Kehitystutkimuksen päivät Helsingissä 26.-27.2. - Development Days 2026

Kehitystutkimuksen päivien otsikko on puhutteleva, toiveikas ja tarpeellisen uhmakas. Valon säteet pilkistävät raoista, uusi aika koittaa. En ole osallistunut aiemmin kehitystutkimuksen päiviin enkä tiedä olisinko löytänyt tietä tapahtumaan ellei tänä vuonna päivillä olisi sellaista työskentelyryhmää kuin Philosophical and Spiritual Practices for Sustainability Transformations: Cultivating Inner Wisdom, Embodying Change. Ryhmän koordinaattoreina toimivat seuraamisen arvoiset ja ihailemani Sabaheta Ramcilovik-Suominen (Luke –Luonnonvarakeskus) ja Jessica Böhme (Institute for Practical ekoPhilosophy). 

Opiskeltuani sosionomi YAMK -tutkintoa ekososiaalisen työn ja globaaliosaamisen koulutusohjelmassa tietoisuuteni on päivittynyt ja laajentunut. Sosiaalinen kestävyys on ollut aina työni ja arvojeni keskiössä. Filosofinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen alkaa kietoutua yhä enemmän myös planetaariseen - rajoihin, hyvinvointiin, kestävyyteen ja kohtuullisuuteen. 

Filosofisen elämän tutkiva ja jatkuvasti harjoitteleva, ja haastava luonne liittyy tähän myös vahvasti. Norjalaiset filosofian praktikot ovat tehneet mm. tutkimusta siitä, miten filosofinen dialogi voi edistää kestävän kehityksen kasvatusta. Filosofinen dialogi on parhaimmillaan itsekriittinen ja kriittinen yhteisöllinen harjoitus, jossa osallistujien ennakkokäsitykset, toiminta ja ymmärrys kyseenalaistetaan (Marcussen, Weiss & Helskog, 2021). Esimerkiksi sokraattinen dialogi lähtee liikkeelle osallistujien omista kokemuksista ja kuten kollegat kirjoittaa myös tuoreessa Filosofisia kohtaamisia. Ajatuksia filosofisesta praktiikasta -kirjassa, että merkitys olemassaolon kysymyksiin vastaamiseen pitää kokea omakohtaisesti (Tomperi & Lehtinen, 2025, s. 265). Omakohtaisuus, kokemuksellisuus ja yhteys muihin ja ympäristöön on myös oman artikkelini keskiössä, Käveleminen henkisenä harjoituksena. 

 Sabaheta Ramcilovik-Suominen on toimittanut hiljattain julkaistun  Socioecological Transformations. Linking Ontologies with Structures, Personal with Collective Change, jossa muun muassa hän kirjoittaa maailmankatsomuksen muuttamisen merkityksestä maailmaa muuttaessa sekä myöskin ravistelevasti sosioekologisten kriisien syistä, erillisen itsen illuusiosta ja radikaalista "intraconnectednessistä" (ei siis vain interconnectedness - keskinäinen riippuvaisuus) edellytyksenä paranemiselle ja muutokselle. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, poliittisia toimenpiteitä ja sosiaalisia liikkeitä, mutta "näitä keinoja voidaan vahvistaa vain kiinnittämällä  huomiota maailmankatsomukseen, ajattelutapoihin ja toimijuuteen. Olemassaolon ja sen suhteellisuuden pohtiminen,  syvän keskinäisriippuvaisuuden harjoittaminen tulisi tehdä ei vain yksilöllisesti vaan yhteisöjen ja yhteiskuntien tasolla" (Ramcilovic-Suominen, 2025, s. 35; Ramcilovic-Suominen, 2025, s. 3.) kuten kirjoitimme opiskelukaverieni ja opettajamme kanssa Diakonia-ammattikorkeakoulun Dialogi-verkkojulkaisussa. 

Tämä palaa takaisin filosofiseen elämään. Kuten antiikin filosofiasta ja filosofiasta elämäntapana kirjoittanut (ja tutkinut) Pierre Hadot (2004, s. 276) toteaa: Filosofian harjoittaminen [...] on pohjimmiltaan pyrkimys tulla tietoiseksi itsestämme, olemisestamme maailmassa ja olemisestamme muiden kanssa. Se on myös, kuten Maurice Merleau-Ponty tapasi sanoa, pyrkimys "oppia uudelleen näkemään maailma" ja saavuttaa universaali näkemys, jonka ansiosta voimme asettaa itsemme muiden tilalle ja ylittää oman puolueellisuutemme.

It is also, as Maurice Merleau-Ponty used to say, an effort to "relearn how to see the world" and attain a universal vision, thanks to which we can put ourselves in the place of others and transcend our own partiality).

Kannattaa tutustua kaikkiin ryhmiin ja ohjelmaan, se on vaikuttava. Tässä muutama esimerkki ryhmistä  (joita on yhteensä 21): 

• Extractivism, Recognition, and Responsibility: The Search for More Just Futures
• Planting Promises: Money, Myths, and the Realities of Global Tree Planting and
• Ecological Restoration
• Methodology as a Tool for Resistance and Hope
• Re-imagining Futures from the Edges: Epistemologies and Experiences of Sustainability and Resistance Otherwise
• Shifting Foundations for Civic Space and Expanding Solidarity: Learning, Care, and Collective Agency Beyond Development
• Reclaiming Metaphysical Memory: Indigenous Knowledge, Ancestral Healing, and Regenerative Development in the Global South

Lisätietoja ja rekisteröityminen tapahtumaan (15.2. mennessä): https://www.kehitystutkimus.fi/conference/

Lähteet:

Kuula, K. (2025). Käveleminen henkisenä harjoituksena. Teoksessa P. Houni, M. Holopainen, K. Kuula & T. Kokkoniemi (toim.), Filosofisia kohtaamisia. Ajatuksia filosofisesta praktiikasta (s. 251–265). Niin&näin.

Marcussen E., Weiss M. & Helskog G. (2021). How Philosophizing the Dialogos Way Can Promote Education for Sustainable Development. Teacher Education in the 21st Century - Emerging Skills for a Changing World. https://www.intechopen.com/chapters/75268

Ramcilovic-Suominen, S. (2025). Just global socioecological transformations: It takes a worldview change to change the world? Teoksessa S. Ramcilovic-Suominen (toim.), Socioecological Transformations. Linking Ontologies with Structures, Personal with Collective Change (s. 1-23). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003466109

Ramcilovic-Suominen, S. (2025). On the illusion of separate self (as root cause of socioecological crises) and radical intraconnectedness (as precondition for healing and transforming) Teoksessa S. Ramcilovic-Suominen (toim.), Socioecological Transformations. Linking Ontologies with Structures, Personal with Collective Change (s. 24-38). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003466109

Tomperi, T. & Lehtinen, E. (2025). Filosofoidaan! Filosofian harjoittaminen lasten kanssa. Teoksessa P. Houni, M. Holopainen, K. Kuula & T. Kokkoniemi (toim.), Filosofisia kohtaamisia. Ajatuksia filosofisesta praktiikasta (s. 251–265). Niin&näin.